Plantaarifaskiitti – pistävä kipu kantapään etupuolella

Plantaarifaskiitti – pistävä kipu kantapään etupuolella

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkelin kategoria:Yleinen
  • Artikkelin kommentit:2 kommenttia

Plantaarifaskiitti (kantakalvon tulehdus/rappeuma) on yksi yleisimmistä kantapääkivun syistä. Vaiva liittyy yleensä jalkapohjien ylirasitukseen – se on yleinen varsinkin juoksijoilla, mutta myös muut ihmisryhmät voivat kärsiä siitä. Ei-urheilijoilla ylipaino on suurin yksittäinen altistava tekijä. Nykytutkimusten mukaan myös jalkapohjan lihasheikkoudet ja nilkan liikerajoitukset ovat paljon luultua suuremmassa roolissa vaivan kehittymisessä.

Plantaarifaskiitin tunnistaa jalkapohjan pistävästä kivusta, joka tuntuu useimmiten kantapään etupuolella. Toinen tuntomerkki on kivun helpottaminen kohti iltaa – aamun ensimmäiset askeleet ovat plantarifaskiitista kärsivälle yleensä kaikkein pahimmat. Kivut voivat olla ohimeneviä – parista päivästä muutamiin viikkoihin – tai ne voivat pitkittyä ja kestää jopa vuosia.

Koska plantaarifaskiitin taustalla on kantakalvoon kohdistuva liiallinen rasitus, on ensimmäinen vaihe sen hoidossa lepo. Lepo yksin ei kuitenkaan aina riitä, sillä monesti vaiva uusiutuu hetkellisen helpotuksen jälkeen. Ongelman uusiutuessa onkin syytä pohtia, mitkä ovat vaivalle altistavia tekijöitä omassa elämässä. Pitkään jatkuneen plantaarifaskiitin hoidossa tärkeintä on jalkojen lihastasapainon ja liikelaajuuksien palauttaminen normaalille tasolle. Tässä voidaan hyödyntää erilaisia venytyksiä, jumppaharjoitteita ja hierontaa.

Mitä kantakalvo tekee jalkapohjassa?

Kantakalvo on kantapään ja varpaiden välillä sijaitseva kalvojänne (kuva 1), jonka tehtävä on tukea jalkapohjan holvia. Se on osa jalan iskunvaimennusjärjestelmää, näin ollen se kiristyy kun jalalle laitetaan painoa. Joidenkin arvioiden mukaan se kantaa jopa 14% jalan kuormasta. Kantakalvo kiinnittyy toisesta päästään kantaluuhun ja toisesta varpaiden luihin. 

 

Kuva 1. Kantakalvo.

Tyypilliset kipualueet

Kipu tuntuu plantaarifaskiitista kärsivillä kaikkein useimmin kantapään etupuolella sisäsyrjän puolella. Tässä kohdassa kantakalvo kiinnittyy kantaluuhun – kroonisissa tapauksissa jänteen kiinnityskohtaan muodostuu joskus lisäksi luupiikki. Muita mahdollisia kipukohtia plantaarifaskiitissa ovat jalkapohjan keskiviiva ja sisäsyrjä. Kipu on pistävää ja tuntuu erityisesti liikkeelle lähdettäessä tai käveltäessä kovilla pinnoilla. Joskus juoksijat vertaavat tunnetta siihen, että kengässä olisi terävä kivi. Astuminen sattuu varsinkin aamuisin, mutta yleensä kipu ”tylpistyy” päivän myötä. Plantaarifaskiittiin liittyy usein myös nilkan koukistuksen (dorsifleksio) liikelaajuuden rajoitus ja akillesjänteen sekä pohkeen kireys. 

Plantaarifaskiitin erottaa parhaiten muista kantapään kiputiloista juuri em. oireiden perusteella. Esimerkiksi kantapään rasitusmurtumassa kipu sijaitsee enemmän kantapään sivuilla. Toinen vaiva, johon plantaarifaskiitti välillä sekoitetaan, on kantaluun rasvapatjan tulehdus – tällöin kipu tuntuu taas enemmän kantapään keskikohdalla.

Plantaarifaskiitin kehittyminen

Plantaarifaskiitin taustalla on kantakalvoon kohdistuva liiallinen rasitus. Tähän voi olla monia syitä: ylipaino, rajoittunut nilkan liikkuvuus, huonot kengät, kova juoksualusta, juoksutreenien äkillinen lisääminen, pitkä vaellusretki, seisomatyö jne. Myös jalkaterän virheasennot (esim. pronaatio) tai madaltuneet kaaret lisäävät kantakalvolle tulevaa rasitusta. Pääsääntöisesti plantaarifaskiitti on yli 30-vuotiaiden vaiva (yleisin 40-50 -vuotiailla), mutta vaivaa esiintyy myös nuorilla jonkin verran. Varsinkin nuoremmat juoksuharrastajat voivat saada plantaarifaskiitin lisätessään liian nopeasti harjoitusmääriään. 

Aiemmin plantaarifaskiitin uskottiin johtuvan ensisijaisesti jalkapohjien mekaanisesta rasituksesta, kuten seisomatyöstä tai liian suuresta harjoitusmäärästä juoksijoilla. Uusimpien tutkimuten valossa ei kuitenkaan ole täysin selvää, kuinka merkittävästi nämä seikat vaikuttavat ongelman syntyyn. Sen sijaan nilkan rajoittunut koukistus näyttää olevan vahvasti yhteydessä kantapäänkipuihin  varsinkin urheilijoilla. Ilmeisesti huonosti koukistuva nilkka estää jalan iskunvaimennusjärjestelmää toimimasta optimaalisella tavalla kuormittaen näin kantakalvoa normaalia enemmän.

Jalkapohjaan alkaa kehittyä plantaarifaskiitti kun kantakalvoon kohdistuu yllä mainituista syistä liikaa rasitusta. Tällöin kantakalvoon syntyy pieniä repeämiä ja se alkaa turvota. Pitkään jatkuessaan vaiva johtaa kantakalvon kiinnituskohdan paksuuntumiseen ja joissakin tapauksissa myös luupiikin kehittymiseen kantapään juureen (luupiikin mahdollisuus voidaan tarkistaa röntgenkuvauksella). Nämä muutokset huonontavat jalkapohjan iskunvaimennuskykyä entisestään.

Miten plantaarifaskiittia hoidetaan?

Kun kantakalvo on ärsyyntynyt esim. juoksulenkin jälkeen, ensimmäiseksi kannattaa antaa jalkojen levätä. Levon aikana tulehdusta voi lievittää pitämällä pyyhkeeseen käärittyä kylmäpakkausta jalkapohjan alla 10 minuutin jaksoissa. Kun jalkapohjan kipu antaa myöden, voi plantaarifaskiittia alkaa hoitamaan itse tehtävällä hieronnalla ja jalkapohjan sekä pohkeen venytyksillä. Myös jalkaterän lihasten vahvistaminen auttaa ennaltaehkäisemään vaivan uusiutumista.

Katso video
Katso video

Kotihoito-ohje lyhyesti:

  1. Lepo + kylmäpakkaus.  Pidä jalkaa lattialla pyyhkeeseen kiedotun kylmäpakkauksen päällä 10 minuuttia kerrallaan. 

  2. Hieronta pallolla tai tussilla. Hiero jalkaa pallolla tai tussilla kuvan osoittamalla tavalla (video 1). Nouse seisomaan ja laita valitsemasi hierontaväline jalkapohjan alle. Liikuta jalkaterää edestakaisin pallon/tussin päällä. Kohdista paine erityisesti kantapään tyveen, missä kantakalvo kiinnittyy luuhun. Säätele hieronnan voimakkuutta omalla painollasi. Tee hierontaa sykleissä: 2min hierontaa – 1min tauko. Toista 3 kertaa aamuin illoin.

  3. Jalkapohjien venytykset. Istu tuolille ja ota kiinni kantapäästä ja jalkaterän päkijästä (video 2). Ojenna käsilläsi päkijää niin, että tunnet kunnon venytyksen jalkapohjassa. Älä venytä vain varpaita. Pidä jalkaa venytyksessä 10 sekuntia ja hellitä hetkeksi. Toista venytys 5-10 kertaa. Voit tehdä venyttelysarjan niin usein kuin jaksat.

  4. Pohkeen venytykset. Aseta päkijä seinää tai esim. rappusta vasten (kuva 2). Nojaa eteenpäin ja paina kantapäätä lattiaan samalla. Venytyksen pitäisi tuntua pohkeessa ja akillesjänteessä. Pidä jalkaa venytyksessä 10 sekuntia ja hellitä venytys. Toista venytys 3 kertaa. Tämä venytys parantaa nilkan liikelaajuutta dorsaalifleksiossa.

 

Kuva 2. Pohkeen ja nilkan venytys.

Hierojalla käyminen auttaa plantaarifaskiitin hoidossa

Plantaarifaskiitti on myös hyvä syy mennä hierojalle. Hieroja tekee jalkapohjille periaatteessa samaa kuin pallohieronnassa, mutta hän pystyy painamaan sormillaan täsmällisemmin jalkapohjan eri osia. Plantaarifaskiittia hoidettaessa hieroja käsittelee myös pohkeet ja akillesjänteeseen kiinnittyvät lihakset, sillä nämä ovat usein osasyynä vaivan syntyyn. Koulutettu hieroja voi myös tarkistaa, onko jalkaterän asento virheellinen ja antaa ohjeita asian korjaamiseen. 

Jos vaiva pitkittyy, eivätkä kotikonstit tepsi, on järkevää käydä näyttämässä jalkaa lääkärille. Lääkäri varmistaa, ettei kyse ole mistään muusta jalkapohjan ongelmasta. Tarvittaessa lääkäri myös ohjaa asiakkaan jalkoihin erikoistuneelle fysioterapeutille, joka voi valmistaa asiakkaalle erityispohjalliset tai antaa käyttöön yöllä käytettävän venytyslastan. Vaikeimmissa tapauksissa lääkäri voi myös suositella leikkaushoitoa.

2 Comments
vanhin
uusin
Inline Feedbacks
View all comments
Ari Korhonen
6 kuukautta sitten

Kiitos tästä kattavasta tietopaketista! Omalla kohdallani plantaarifaskiittivaiva alkoi kesällä 2019, kun kävelin Pariisissa pitkiä matkoja. Alkuun luulin, että jalat olivat vain pitkästä kävelystä väsyneet, mutta vasemman kantapään kipu ei mennyt matkan jälkeen ohi normaalilla levolla vaan jopa paheni ajan myötä. Pahimmillaan kipu tuntui kuin kantapäähän olisi työnnetty veitsi jokaisella askeleella. Kävin vaivasta työterveydessä ja fysioterapeutilla, mutta koin, että ohjeista ja kuntoutusliikkeistä ei ollut mitään apua enkä sen takia myöskään jaksanut tehdä niitä kovin kauaa. Kun vaiva oli jatkunut n. 9 kk, näin tämän Soman blogikirjoituksen aiheesta ja päätin kokeilla vielä täsmähoitona hierontaa. Ja nyt täytyy sanoa, että en olisi uskonut,… Lue lisää »

Kaisa
6 kuukautta sitten
Reply to  Ari Korhonen

Kiitos kun jaoit tarinasi muille! Nuo kertomasi poikkeavan pitkät kävelyt kovalla alustalla ovat kyllä hyvin tyypillisiä vaivan laukaisijoita. Mutta tosi kiva kuulla, että hoito on auttanut jo näin nopeasti!

Yritän parhaani mukaan jakaa täällä tietoa näistä asioista. Sitten hierontakäynneillä voidaan aina katsoa ongelmaa vielä yksityiskohtaisemmin, jokainen tapaus kun on aina erilainen.