You are currently viewing Bruksismi – hampaiden tiedostamaton narskuttelu

Bruksismi – hampaiden tiedostamaton narskuttelu

Bruksismilla tarkoitetaan hampaiden tiedostamatonta narskuttelua tai yhteenpuremista, joka tapahtuu useimmiten öisin nukkuessamme. Toiset narskuttelevat hampaita myös hereillä ollessa esim. stressaavissa tilanteissa tai voimanponnistuksissa. Vaivaa esiintyy sekä lapsilla, että aikuisilla ja se on lievässä muodossaan melko yleinen. Hoitoa vaativasta bruksismista kärsii noin 5-10% aikuisista.

Bruksismi on psykofyysinen vaiva – stressi ja yllättävät elämäntilanteet saattavat hetkellisesti laukaista hampaiden tahdosta riippumattoman narskuttelun. Vaiva myös kroonistuu helposti ja saattaa pahaksi äityessään kestää jopa vuosia. Stressin lisäksi muita bruksismille altistavia tekijöitä ovat perinnöllisyys, tupakointi, alkoholinkäyttö ja kofeiini.

Bruksismi aiheuttaa päänsärkyä ja muita kipuja

Tyypillisiä bruksismioireita ovat niska-hartiaseudun kivut sekä hammas- ja leukakivut. Pitkään jatkuessaan bruksismi aiheuttaa ikävän noidankehän: leukakivut saavat meidät jännittamään huomaamattamme kasvojen muita lihaksia ja pian nekin alkavat kipuilemaan. Samalla kaavalla kipualue voi laajentua koko pään ja hartioiden alueelle. Tällöin kasvot ja silmänympärykset tuntuvat aroilta, kaulaa kiristää ja korvissa voi olla epämääräistä kipua tai tinnitusta.

Jos vaivaa ei hoideta eikä hampaita suojata narskuttelulta, voi bruksismi vaurioittaa myös kiillettä hampaiden pinnassa – pahimmillaan hampaista voi jopa lohjeta palasia. Monesti yönarskuttelijoiden poskien sisäpinnoilla näkyy myös ns. ”purulista” – eli puremisen limakalvoille jättämä jälki/haavauma.

Narskuttelun taustalla ennen kaikkea perintötekijät

Aikaisemmin bruksismin uskottiin johtuvan purentaongelmista, mutta nykyään sen ajatellaan olevan ennemmin periytyvä ominaisuus. Toisten hermosto reagoi stressiin jostakin syystä hampaiden kiristelyllä ja narskutuksella. Stressin lisäksi erityisesti tupakointi ja keskushermostoa stimuloivat piristeet, kuten kahvi, näyttävät lisäävän bruksaamista. Lisäksi uniapnea ja refluxitauti voivat pahentaa yöllistä hampaiden narskuttelua.

Ennaltaehkäisevä hoito – stressi hallintaan

Bruksismin hoito voidaan jakaa kahteen osaan: ennaltaehkäisevään ja oireita lievittävään. Vaikka emme voi vaikuttaa perinnölliseen taipumukseemme narskutella hampaita, voimme silti hallita vaivaa monin konstein.

Ennaltaehkäisevää hoitoa ovat stressin ja muiden altistavien tekijöiden vähentäminen arjessa. Yksittäisenä elämäntapamuutoksena kahvin juonnin ja tupakoinnin vähentäminen auttaa hoidossa jo hyvään alkuun. Myös purukumin syöminen voi olla järkevää lopettaa, sillä se lisää leukalihasten ylirasitusta. Merkittävämpää muutosta saa kuitenkin aikaan vasta opeteltuaan hallitsemaan stressitasojaan.

Stressi on selvästi suurin syy bruksaamiselle, joten sen vähentäminen pitäisi olla ykkösprioriteetti vaivan hoidossa. Taistelussa stressiä vastaan kannattaa hyödyntää mm. erilaisia rentoutumistekniikoita ja unihygieniaa parantavia konsteja. Myös liikunta ja erityinen leukajumppa auttavat bruksismin hoidossa – niiden vaikutus perustuu luultavasti sekä stressin vähentämiseen, että jumisten lihasten aineenvaihdunnan parantamiseen.

Oireiden lievittäminen purentahieronnalla

Narskuttelun oireita voi puolestaan lievittää lääkkeillä, venyttelyllä, kylmä-/lämpöhoidoilla ja hieronnalla. Purentahieronta auttaa rentouttamaan lihaksia lisäten samalla niiden aineenvaihduntaa. Purentahieronnassa käsitellään leukojen lisäksi yleensä myös niskan, kaulan ja pään lihakset. Tarvittaessa hierontaa voidaan jatkaa myös suun sisäpuolelle (kumihanskoilla), jonne kaikista pahimmat jännitykset yleensä syntyvät. Hoidon jälkeen kasvojen ilme usein muuttuu leukajumien auettua. Leukalihakset saattavat olla hieman arkoja seuraavina päivinä, mutta myös leukakivut ovat poissa. Pelkkä hieronta ei yleensä riitä bruksismin hoidossa – yhdistettynä arjen stressinhallintaan ja säännölliseen liikuntaan se muodostaa kuitenkin hyvän perustan hoidolle.

Vaikeissa tapauksissa hammaslääkäri valmistaa asiakkaalle purentakiskon, jota pidetään suussa yöaikana hampaiden suojelemiseksi. Kisko ei niinkään vähennä narskuttelua, mutta se estää bruksaajaa vaurioittamasta pureskelulla hampaitaan. Äärimmäisen vaikeisiin ja kroonistuneisiin bruksaustapauksiin voidaan joskus hyödyntää myös botox-hoitoa. Erikoishammaslääkärin antamat botuliinipistokset lamauttavat leukalihaksia ja vähentävät niiden purentavoimaa – näin myös narskuttelusta johtuva kipu ja jännitys vähenevät.

Subscribe
Notify of
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments