Fibromyalgia – toiselta nimeltään pehmytkudosreuma – on haastava psykofyysinen sairaus, josta tiedetään vielä melko vähän. Sairaus voi oireilla monin tavoin, mutta selkein oire on lihaksissa ja sidekudoksissa tuntuva, lähes jatkuva kipu. Sairaudenkuvaan liittyy usein myös uupumusta ja uniongelmia. Moni sairaudesta kärsivä jättää hierojalla käymisen väliin peläten sen pahentavan kipuja – tosi asiassa hieronta voi kuitenkin olla yksi parhaista ”lääkkeistä” kyseiseen sairauteen.
Vaikeasti tunnistettava oireyhtymä
Tyypillisesti fibromyalgiaa sairastavalla henkilöllä on laaja-alaista kipua eripuolella kehoa. Kiputuntemukset voivat vaihdella paljon – kipu voi olla kolottavaa, polttavaa tai viiltävää. Potilaat kokevat usein myös niveltensä olevan turvoksissa tai muuten arkoja. Veto ja kylmä pahentavat kipuja, samoin psyykkinen kuormitus ja stressi. Lihaskipujen ohella fibromyalgia altistaa muunkinlaisille kivuille, kuten päänsäryille ja vatsakivuille.
Fibromyalgian toinen selkeä piirre kipujen ohella on väsymys. Monet fibromyalgiaa sairastavista kärsivät katkeilevasta unesta ja päivänaikaisesta väsymyksestä. Osalla potilaista taudinkuvaan kuuluu lisäksi masennus ja ahdistuneisuus. Fibromyalgia lienee melko yleinen sairaus, mutta tarkkaa tietoa todellisesta yleisyydestä ei ole, sillä sairaus jää monesti diagnosoimatta (tai se diagnosoidaan väärin esim. nivelreumaksi tai kilpirauhasen vajaatoiminnaksi). Arvioiden mukaan koko väestöstä n. 2-5 prosenttia kärsii fibromyalgiasta.
Fibromyalgian taustalla hermoston herkistyminen kivulle
Fibromyalgian täsmällistä syntymekanismia ei tunneta. Tämän hetkisen tiedon mukaan kyseessä on luultavasti jonkinlainen kivun säätelyhäiriö tai keskushermoston herkistymisreaktio, sillä fibromyalgiaa sairastavan kudoksista ei löydy tulehdusta tai muita vaurioita, jotka selittäisivät kipuja. Myös kipuoireiden paheneminen stressin alla, sekä fibromyalgian yhteys masennukseen, tukevat kumpikin ajatusta taudin hermostoperäisyydestä. Fibromyalgian syntyyn liittyy myös selvä perinöllinen komponentti.
Hoidon neljä kulmakiveä
Fibromyalgiaa ei osata parantaa täysin, mutta oireita voidaan merkittävästi helpottaa. Sairauden moninaisesta luonteesta johtuen, ei ole olemassa yhtä ainoaa toimivaa hoitoa kaikille fibromyalgiaa sairastaville. Hoidon yleisiä suuntaviivoja voidaan kuitenkin hahmotella. Fibromyalgian hoidon neljä kulmakiveä ovat:
1. Lääkkeet: fibromyalgikon kivut ovat usein niin kovia, ettei täysin lääkkeetön hoito ole mahdollista.
2. Terveet elintavat: tasainen vuorokausirytmi helpottaa unen saantia ja poistaa tätä kautta fibromyalgian hermosto-oireita. Ruokavalion tulisi olla monipuolinen ja tasapainoinen – mikään yksittäinen ruoka-aine ei nykytietämyksen mukaan pahenna oireita, mutta ylipainolla on kipuherkkyyttä lisäävä vaikutus. Ruokavalion tulisi siis ennen kaikkea tukea painonhallintaa. Moni on kokenut hyötyvänsä myös kahvin ja alkoholin poisjättämisestä.
3. Liikunta: tämä on ehkä se tärkein seikka fibromyalgian hoidossa! Sekä kestävyysliikunta, että lihaskunnon parantaminen auttavat kumpikin hallitsemaan sairauden oireita. Harjoittelun alkuvaiheessa kivut voivat hetkellisesti pahentua, mutta pitkässä juoksussa liikunta parantaa toimintakykyä. Liikunnan parantava voima perustuu moniin positiivisiin muutoksiin kehossa. Ensinnäkin liikunta aiheuttaa luonnollista väsymistä, joka saattaa helpottaa unirytmissä pysymistä. Toisaalta liikunta aktivoi kehoa ja tuottaa mielihyvää vähentäen tätä kautta mielialaoireita ja kipuja. Tutkimuksissa on havaittu, että oikeanlainen säännöllinen liikunta voi myös muuttaa suoraan kipukokemukseen liittyviä aivoprosesseja.
Hyviä liikuntamuotoja fibromyalgikolle ovat kevyet kestävyyslajit kuten kävely tai uinti. Lihaskuntoa parantavat kuntopiirit ja kevyt salitreeni toimivat myös hyvin. Erityisen toimivaksi liikunnaksi on havaittu erilaiset psykofyysiset lajit, kuten jooga ja Tai-chi. Tärkeintä liikunnassa on säännöllisyys, ei niinkään yksittäisten suoritusten tehot. Kannattaakin keskittyä tekemään hyviä ”perustreenejä” maksimisuoritusten sijaan. Liikunnan aloittaminen kannattaa myös tehdä hitaasti. Voimia ja kestävyyttä voi kasvattaa pikkuhiljaa treeni treeniltä pitkin vuotta – kiirehtiminen ei kannata, sillä liiallinen rasitus saattaa hyvinkin pahentaa sairauden oireita.
4. Stressinlievitys: monesti fibromyalgian kohdalla unohdetaan, kuinka paljon psyykkinen hyvinvointi merkitsee hoidossa. Liikunnan ohella stressitasojen hallinta on äärimmäisen tärkeä elementti oireiden vähentämseksi. Koska stressi pahentaa kipuja, sitä kannattaa ennaltaehkäistä ja lievittää kaikin mahdollisin keinoin.
Hyviä esimerkkejä stressiä vähentävistä apukeinoista ovat lämpimät kylvyt, meditaatio ja hieronta. Hieronnan vaikutusta on tutkittu ihan tieteellisestikin – kokeissa on havaittu kivun intensiteetin ja kipupisteiden vähenevän selvästi säännöllisellä hieronnalla. Vaikutus on ilmeisesti sekä fysiologinen, että psyykkinen. Hieronta tuottaa muun muassa mielihyvähormoneita, ja alentaa stressiin liittyvää kortisolitasoa. Toisaalta hieronta on monesti päivän ainoa ärsykkeetön rauhoittumishetki – onko siis ihme että se auttaa stressinlievityksessä.
